MUHKURIN LINNUT 1994-2022

Taustaa

Muutimme Muhkuriin 1994 kesäkuun alussa. Olin katsellut usein Mynämäeltä töihin ajaessa edellisen lukuvuoden aikana myynnissä ollutta Saukonojantie 10:n rintamamiestaloa ja paria muutakin paluumuutto Turkuun mielellä. Tärkeät perusteet olivat, että lähellä on linturetkeilykelpoista maastoa ja että Ruissaloon pääsee vaivattomasti. Tarkoitukseni oli jatkaa Ruissalossa vuonna 1969 aloittamaani lintututkimusta vielä eläkkeellä, kuten nyt on päässytkin käymään. Tämän katsauksen valokuvat ovat minun 2000-luvulla ottamiani. Aina kun Muhkurista on ollut tarjolla kelvollinen kuva, olen sen valinnut. Muut ovat muilta retkiltä, Turun ympäristöstä ja saaristosta, yksi Lapin tunturinummiltakin ja pari Grönlannista.

Muhkurin lintuja koskevat tietolähteet

Suomessa on toteutettu lintujen levinneisyyskartoitus, Lintuatlas, kolme kertaa vuodesta 1974 alkaen. Viimeinen vuosina 2006–10 ja neljäs atlas alkoi 2022 ja toteutetaan neljässä vuodessa (https://lintuatlas.fi/).

Suomen linnuston seurannan keskeisenä osana on koko maan kattava vakiolinjaverkosto (https://www.luomus.fi/fi/linnustonseuranta). Siihen kuuluu pesimäaikainen kartoitus ja kolme talvikauden laskentakierrosta. Yksi pesimäajan kartoituksen 6 km:n reitti (numero 44) sisältää Muhkurin, Pitkämäen, Pahaniemen ja Iso-Heikkilän alueita. Seurantareitit lasketaan kerran vuodessa lintujen pesimäaikana, joten ne eivät sisällä tietoa muutto- ja talvivieraista. Myös talvilintulaskennat tehdään vakioreiteillä. Muhkurin reittiin sisältyy kappaleita Iso-Heikkilää ja Pahaniemeä. Talvikantojen ja niiden muutoksien seurantaa varten tehdään kolme laskentaa: marraskuun alussa, vuodenvaihteessa ja helmi-maaliskuun vaihteessa. Turun Lintutieteellinen Yhdistys raportoi laskentatulokset (https://www.tly.fi/tutkimus/talvilintulaskennat/). Muhkurin reitti on yksi yhdistyksen alueen, Varsinais-Suomen maakunnan, reiteistä, joita vuodenvaihteen laskennassa 2021–22 oli 69 kokonaispituudeltaan 640 kilometriä. (https://laji.fi/project/MHL.3/stats?tab=species). Muuttoaikojen seuranta-aineisto kertyy kymmenkunnalla lintuasemalla ja harrastajien Tiira-tietokantaan ilmoittamista havainnoista.

Muhkurin luontoon ja erityisesti lintuihin tutustumiseen kehitin näiden rinnalle tiheämmän seurannan omaksi ilokseni, ”aamuvakion” ja ”koiravakion” nimellä tunnetun laskennan koirien (Timi ja Aksu) ulkoilutuksen oheistoimintana. Aloitin sen syyskuussa 1995 ja jatkoin vuoteen 2008. Tein laskennan aina aamuisin ennen töitä, jos se oli työaikoja järjestelemällä mahdollista. Laskentakertoja kertyi 9.9.1995–27.9.2008 yhteensä 2575 aamun verran. Lenkki oli monelle muullekin tuttu koirien ulkoilutuksen polku: kotoa länteen Saukonojan sillalle, josta metsän reunaa ratavarteen ja sitä Pahaniemen seisakkeelle. Paluu tapahtui tietä pitkin Kuninkojan sillalle ja siitä Saukonojantietä kotiin. Tästä noin tunnin lenkistä kertyi oikein hyvin lintujen esiintymisrunsautta ja vuodenaikaisvaihtelua kuvaava aineisto. Aamuvakiosta ei ole julkaisuja, mutta haastattelu BirdLife Suomen Tiira-lehdessä vuonna 2002. (Aksun aamuvakio – koiralenkillä linnustomuutosten jäljillä. Tiira 3/2002: 8–9. Koiravakio ja pihalintukisa – linnustonseuranta osana arkipäivää. Tiira 3/2002: 9–10. ).

Vuonna 1999 Simo Veistolan aloitteesta käynnistyi toinen lintuaiheinen ajanviete, ”Pihakisa”. Siihen innostui tusinan verran tuttuja harrastajia eri puolilta maata. Yksinkertainen idea – niin yksinkertainen, että moni epäili, ettei siitä synny mitään hyödyllistä: ”laske linnut ennalta valitulta puolen tunnin jaksolta pihallasi viikonvaihteessa perjantaina-sunnuntaina vuoden jokaisena viikonvaihteena. Kisa alkoi vuonna 2000 (Linnustonseurantaa Formula 1 -pistein. Tiira 4/2002: 10–11) ja jatkuu edelleen. Siitä on julkaistu myös harrastajatieteellinen artikkeli yhden kantavan jäsenemme, Ilkka Sténin muistoksi (Lehikoinen, E. ja Veistola, S. 2013. Pihakisa – helppoa ja koukuttavaa ympärivuotista linnuston seurantaa. Linnut vuosikirja 2015, ss.114–121).

Muhkuri kuuluu Lintuatlasruutuun, jossa ovat myös Raisionlahti, Ruissalo, Raision keskustaa ja muuta Länsi-Turkua. Muhkurin suojeltu metsikkö on kartassa merkitty vihreällä rajauksella. Ruudun ajantasaiset tiedot käynnissä olevasta 4. kartoituksesta ovat osoitteessa https://tulokset.lintuatlas.fi/grid/671:323
Taustaa

Muutimme Muhkuriin 1994 kesäkuun alussa. Olin katsellut usein Mynämäeltä töihin ajaessa edellisen lukuvuoden aikana myynnissä ollutta Saukonojantie 10:n rintamamiestaloa ja paria muutakin paluumuutto Turkuun mielellä. Tärkeät perusteet olivat, että lähellä on linturetkeilykelpoista maastoa ja että Ruissaloon pääsee vaivattomasti. Tarkoitukseni oli jatkaa Ruissalossa vuonna 1969 aloittamaani lintututkimusta vielä eläkkeellä, kuten nyt on päässytkin käymään. Tämän katsauksen valokuvat ovat minun 2000-luvulla ottamiani. Aina kun Muhkurista on ollut tarjolla kelvollinen kuva, olen sen valinnut. Muut ovat muilta retkiltä, Turun ympäristöstä ja saaristosta, yksi Lapin tunturinummiltakin ja pari Grönlannista.

Muhkurin lintuja koskevat tietolähteet

Suomessa on toteutettu lintujen levinneisyyskartoitus, Lintuatlas, kolme kertaa vuodesta 1974 alkaen. Viimeinen vuosina 2006–10 ja neljäs atlas alkoi 2022 ja toteutetaan neljässä vuodessa (https://lintuatlas.fi/).

Suomen linnuston seurannan keskeisenä osana on koko maan kattava vakiolinjaverkosto (https://www.luomus.fi/fi/linnustonseuranta). Siihen kuuluu pesimäaikainen kartoitus ja kolme talvikauden laskentakierrosta. Yksi pesimäajan kartoituksen 6 km:n reitti (numero 44) sisältää Muhkurin, Pitkämäen, Pahaniemen ja Iso-Heikkilän alueita. Seurantareitit lasketaan kerran vuodessa lintujen pesimäaikana, joten ne eivät sisällä tietoa muutto- ja talvivieraista. Myös talvilintulaskennat tehdään vakioreiteillä. Muhkurin reittiin sisältyy kappaleita Iso-Heikkilää ja Pahaniemeä. Talvikantojen ja niiden muutoksien seurantaa varten tehdään kolme laskentaa: marraskuun alussa, vuodenvaihteessa ja helmi-maaliskuun vaihteessa. Turun Lintutieteellinen Yhdistys raportoi laskentatulokset (https://www.tly.fi/tutkimus/talvilintulaskennat/). Muhkurin reitti on yksi yhdistyksen alueen, Varsinais-Suomen maakunnan, reiteistä, joita vuodenvaihteen laskennassa 2021–22 oli 69 kokonaispituudeltaan 640 kilometriä. (https://laji.fi/project/MHL.3/stats?tab=species). Muuttoaikojen seuranta-aineisto kertyy kymmenkunnalla lintuasemalla ja harrastajien Tiira-tietokantaan ilmoittamista havainnoista.

Muhkurin luontoon ja erityisesti lintuihin tutustumiseen kehitin näiden rinnalle tiheämmän seurannan omaksi ilokseni, ”aamuvakion” ja ”koiravakion” nimellä tunnetun laskennan koirien (Timi ja Aksu) ulkoilutuksen oheistoimintana. Aloitin sen syyskuussa 1995 ja jatkoin vuoteen 2008. Tein laskennan aina aamuisin ennen töitä, jos se oli työaikoja järjestelemällä mahdollista. Laskentakertoja kertyi 9.9.1995–27.9.2008 yhteensä 2575 aamun verran. Lenkki oli monelle muullekin tuttu koirien ulkoilutuksen polku: kotoa länteen Saukonojan sillalle, josta metsän reunaa ratavarteen ja sitä Pahaniemen seisakkeelle. Paluu tapahtui tietä pitkin Kuninkojan sillalle ja siitä Saukonojantietä kotiin. Tästä noin tunnin lenkistä kertyi oikein hyvin lintujen esiintymisrunsautta ja vuodenaikaisvaihtelua kuvaava aineisto. Aamuvakiosta ei ole julkaisuja, mutta haastattelu BirdLife Suomen Tiira-lehdessä vuonna 2002. (Aksun aamuvakio – koiralenkillä linnustomuutosten jäljillä. Tiira 3/2002: 8–9. Koiravakio ja pihalintukisa – linnustonseuranta osana arkipäivää. Tiira 3/2002: 9–10. ).

Vuonna 1999 Simo Veistolan aloitteesta käynnistyi toinen lintuaiheinen ajanviete, ”Pihakisa”. Siihen innostui tusinan verran tuttuja harrastajia eri puolilta maata. Yksinkertainen idea – niin yksinkertainen, että moni epäili, ettei siitä synny mitään hyödyllistä: ”laske linnut ennalta valitulta puolen tunnin jaksolta pihallasi viikonvaihteessa perjantaina-sunnuntaina vuoden jokaisena viikonvaihteena. Kisa alkoi vuonna 2000 (Linnustonseurantaa Formula 1 -pistein. Tiira 4/2002: 10–11) ja jatkuu edelleen. Siitä on julkaistu myös harrastajatieteellinen artikkeli yhden kantavan jäsenemme, Ilkka Sténin muistoksi (Lehikoinen, E. ja Veistola, S. 2013. Pihakisa – helppoa ja koukuttavaa ympärivuotista linnuston seurantaa. Linnut vuosikirja 2015, ss.114–121).

Muhkuri kuuluu Lintuatlasruutuun, jossa ovat myös Raisionlahti, Ruissalo, Raision keskustaa ja muuta Länsi-Turkua. Muhkurin suojeltu metsikkö on kartassa merkitty vihreällä rajauksella. Ruudun ajantasaiset tiedot käynnissä olevasta 4. kartoituksesta ovat osoitteessa https://tulokset.lintuatlas.fi/grid/671:323

Tässä kartassa on esitetty Muhkurin vakiolaskentareitit.

Havaitut lajit runsaimmista harvinaisimpiin Muhkurin seurannoissa. Lintulaskentojen yhden pioneerin, Einari Merikallion 1950-luvun luokitusnimiä käyttäen 5 % ylittävät lajit ovat ”dominantteja”, 2-5 %:n välin lajit ”influentteja” ja alle 2 %:n jäävät ”resedenttejä”. Nämä luokat koskivat pesimälinnustoa. Tähänkin aineistoon sopii yksi yleistys: vähän runsaita, paljon vähälukuisia ja harvoin nähtäviä lajeja. Siinä on yksi lintuharrastajia retkille innostava linnuston ominaisuus.

Metsästyskohteiksi jo 1960-luvulta alkaen Turkuun istutetuista **fasaaneista** osa leviää laajemmalle. Kannat eivät ole kuitenkaan pitkäikäisiä metsästyksen ja petoeläinten saalistuksen vuoksi. Muhkuriin fasaaneja on siirtynyt jo pitkään, mutta nykyisin vähemmän kuin ennen.

**Haarapääskyjä** näkee Muhkurissa muuttoaikoina, mutta pesimäpaikkoja ei liene muualla kuin Postikeskuksen ympäristössä. Tämä koiras on kuvattu Paraisten (Korppoon) Jurmon lintuasemalla.

**Harakka** on tavallinen näky Muhkurissa. Postikeskuksen ja Valtatie 8:n välissä olleessa jo hävitetyssä pensaikossa oli lumiaikaan parhaimmillaan yli 60 harakan ryhmäyöpymispaikka.

**Harakan** hohtavat ja kontrastikkaat värit.

**Harmaahaikaroita** näkee muuttajina lähinnä heinä-lokakuussa harvakseltaan, suurimmassa parvessa on ollut 6 yksilöä. Yhtenä 2010-luvun myöhäissyksynä yksi harmaahaikara kävi oikein jalan tutkimassa Saukonojan ruokailumahdollisuuksia.

**Harmaalokkeja** lentää säännöllisesti saariston ja Topinojan väliä, päivittäin myös Muhkuri yli. Ylemmässä kuvassa vanha alemmassa nuori lintu.

**Harmaasieppo** on vaatimattoman värinen lintu, joka pesii myös Muhkurin pihapiireissä. Se käy talvella Etelä-Afrikassa saakka. Nuoruuden suosikkilintuni, jonka poikasten ruokintatapoja tutkin jo keskikouluiässä pari kesää. Kuvattu Ruissalossa.

Harmaapäätikkakoiras. Otsalaikusta näkyy vain viiru Laji käy silloin tällöin Muhkurissa, mutta tämä lintu on kuvattu Ruissalossa

**Hemppo** suosii katajikkoja pesimäpaikkoinaan. Muhkurissa, kaupunkipuistoissa ja omakotialueilla se voi pesiä myös pihapensaissa.

**Hemppo**naaras on koirasta vaatimattomamman värinen. Koiraallakin punainen on talvella suureksi osaksi vielä piilossa.

**Hernekerttuja** pesii muutama pari Muhkurin pensaikkoalueilla ja pensasaidoissa.

Muuttoaikoina voi nähdä hiirihaukan muuttamassa Muhkurin yli.

Suomen pienin lintu hippiäinen on osaksi muuttolintu ja voi kulkea Muhkurin läpi. Ruotsinkielinen nimi kungsfågel korostaa keltaista ja oranssia (koiraalla) kruunua päalaella. Havumetsissä pesivänä sitä on tn jo Jyrkkälän ja Pahaniemen metsissä. Tämä lintu on kuvattu Jurmossa.

**Hömötiainen** on havumetsien varastoivat tiaislaji, joka näkyy aika harvoin Muhkuissa.

**Idänuunilintu** on varsin harvalukuinen Lounais-Suomessa. Tämä lintu piti reviiriä Ulpukkasuontien kohdalla puistopuissa 16.-31.5.2016. Ensihavaintoni lajista Muhkurissa oli 1.-24.6.1997. Se on tavallisen pajulinnun näköinen, mutta voimakas silmäkulmanjuova ja lyhyt siipijuova erottavat sen laulun lisäksi muista uunilintulajeista.

Varhaiskeväällä isokoskelot saattavat suunnata Muhkurin yli kohti Raisionlahtea tai sisämaan mahdollisia sulapaikkoja.

Räkättirastaan kokoinen **isolepinkäinen** vierailee Muhkurissa lähinnä talvella. Olen havainnut sen 13 kertaa vuosina 1996-2018 Muhkurissa., yleensä peltoalueen reunoilla. Se saalistaa pikkujyrsijöitä ja -lintuja.

**Järripeippoja** tapaa Muhkurista useimpina talvina ruokinnoilla. Koiras on kontrastikkaasti värikäs…

…mutta **järrinaaras** paljon vaatimattomampi, kuten linnuilla on usein tapana, jos sukupuolet ovat eriväriset.

**Kalalokit** ovat muiden lokkien tavoin alkaneet pesiä kaupungeissa kerrostalojen katoilla, ja niitä näkee myös pitkillä ruokailulennoillaan keväästä syksyyn.

Saattavatpa **kalalokit** laskeutua omenapuuhunkin.

Pohjois-Airistolla pesivät kalatiirat käyvät säännöllisesti sisävesillä kalassa joko Aurajokea pitkin aina Maarian altaalla ja Halisissa saakka tai maisemman maiseman yli Haunisten altaalla.

Kanadanhanhi on vanha vieraslaji Euroopassa ja osaksi tulokaslaji näistä kannoista. Se on istutustenkin ansiosta lisääntynyt 50 vuoden kuluessa Suomessa. Muhkurissa niitä voi nähdä lähinnä ylilentävinä.

Vanha **kanahaukkanaaras** vähensi sepelkyyhkykantaa pihallamme 10.8.2021. Renkaan perusteella osoittautui neljä vuotta vanhaksi linnuksi, joka ei ollut kovin kaukana syntynyt.

Kuikkia ja kaakkureita voi nähdä etenkin kevätmuutolla toukokuussa ylilentävinä, jos jaksaa tarkkailla taivasta etelän ja lounaan suunnassa aamulla varhian. Tämä kuikka onkuvattu perhetuttujen mökkirannassa Forssan seudulla.

**Varis** käy määritysavuksi jahdatessaan kana/varpushaukkaa. Tässä kuvassa **kanahaukka** on jonkun verran kauempana kuin varis, joten kokoero näyttää todellista pienemmältä.

Kapustarinnat lepäilevät pelloilla kulkiessaan kohti kuvassa olevaa tunturinummimaisemaa tai avosuota, missä ne pesivät. Kuva on Lapista.

**Keltaisrkkunaaras** on jonkin verran vaatimattomamman värinen kuin….

koiras. Muhkurin tuntumassa pesii vain jokunen pari, mutta varsinkin lumitalvina **keltasirkkuja** siirtyy maaseudulta kaupunkien laitamien ruokinnoille ja muille antimille.

Keltavästäräkki on rantaniittyjen ja soiden pesimälaji koko maassa, mutta voi levähtää myös Muhkurin jalkapallokentällä tai sitä ympäröivillä pelloilla. Tämä kuva on Hirvensalon Friskalanlahdelta.

**Kesykyyhkyjä** pesi aiemmin nyt puretussa tehdasrakennuksessa ja joskus ne vierailivat Muhkurissa saakka.

**Kirjosieppo** on talitiaisen ja sinitiaisen ohella runsain pikkupönttöjen asuttaja. Peruskoiras on mustavalkoinen, mikä on tyypillisintä pohjoisille kirjosieppokannoille.

**Naaraskirjosieppo** on harmaanruskeaselkäinen, mutta silläkin on lajityypillinen siipilaikku.

**Kiuruja** pesii Muhkurin länsipuolen pellolla muutamia pareja.

Kiurun laululento kuuluu peltomaisemaan ja siihen pääsee Muhkurissa tutustumaan jalkapallokentällä ja ratavarren polulla huhti-heinäkuussa.

**Kivitaskunaaras** on hieman himmeämpi väriltään kuin, koiras mutta värikuviot ovat samat.

**Kivitaskun** mustavalkea pyrstökuvio on lajiryhmän hyvä tuntomerkki.

**Korppi** on runsastunut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Niitä näkee ja kuulee Muhkurissa nykyisin usein. Kuvan linnut huvittelivat kuitenkin Grönlannissa.

Silloin tällöin **koskikara** viettää jonkun päivän Saukonojassa. Itse olen nähnyt neljä eri kertaa, joista kerran yksi lintu oli paikalla lähes kaksi viikkoa. Edellytyksenä on, että on tarpeeksi vettä ja talvemmalla jäästä vapaita osia.

**Kottarainen** on lyhytpyrstöinen musta kellertävänruskeanpilkullinen juhlapuvussaan. Kuvan lintu on koiras sinertävän nokantyven ja laajalti hohtavan höyhenyksen perusteella.

**Kottarainen** on nuorena täplätön ja harmaanruskea. Vielä syntymäkesänään se vaihtaa höyhenpuvun aikuisen näköiseksi.

Kultarinta on laulutaituri, joka matkii myös muita lajeja. Tämä sattumaosuma on Ruissalosta. Yleensä kultarintakuvissa on vain lintu nokka ammollaan.

**Kuoville** ei Muhkurin tuntumassa ole pesimisympäristöjä, mutta sekä keväällä huhtikuussa että heinä-elokuussa voi nähdä pieni kuoviparvia matkalla lounas-koillinen-lounas suunnassa. Kuvan kuovi

**Kuusitiainen** pesii Suomessa nimensä mukaisissa metsissä, mutta syysvaellukset tuovat sen myös Muhkurin kaltaiselle alueella talvea viettämään.

**Kyhmyjoutsen** joutui huonoissa sääoloissa laskeutumaan Muhkuriin pitkäperjantaina 2.4.2010. Lintu otettiin kiinni ja vietiin sulaveteen Naantaliin, jotta se ei lähtisi seikkailemaan kaduille. Operaation hoiti ammattitaitoinen eläinten eläinten pelastustehtäviin kouliintunut henkilö.

**Käenpiika** on metsien toinen kimittäjä pikkutikan lisäksi. Tikkoihin sekin kuuluu mutta omaan alaheimoonsa. Toisin kuin tikat, se on aito muuttolintu, jonka talvialueet ovat suureksi osaksi todennäköisesti trooppisessa Afrikassa.

Punaruskea **käen** värimuoto on harvinaisempi. Tämä yksilö osui kameran eteen Mynälahdella.

**Käpytikka** on runsain tikkalajimme. Tämän kuvan lintu on nuori, lyhyen punakalotin perusteella naaras.

Vanhalla **koiraskäpytikalla** on punainen niskalaikku, naaraalla ei ole päässä punaista. Ajoittain käpytikat vaeltavat idempää, jolloin niiden määrä voi moninkertaistua syksyllä ja talvella.

Lapinsirkkuja näkee Muhkurissa harvoin. Pesimäalueet ovat Skandeilla ja Lapissa, mutta nimi on harhaanjohtava, koska laji esiintyy kaikilla pohjoisilla alueilla. Kuva Grönlannista 14.6.2013.

**Laulujoutsenmuutoa** voi havaita keväin syksyin Muhkurissakin.

**Laulurastaan** alapuolen nuolenkärkitäplät ja melko himmeä väritys ovat varjoissa viihtyvän hyvän laulajan ulkonäkötuntomerkkejä.

Lehtokertusta on hämärissä pensaissa laulavana hankala saada kuva. Otin tähän nöyrästi käsikuvan rengastettavasta linnusta. Harvinaisen kuvioton lintu, joka hyvin maastoutuu pensaikkoon.

Oman pihan takametsän **lehtopöllö** päiväkolollaan 28.3.2021.

Tämä **lehtopöllö** oli päivälevolla Ruissalossa.

**Leppälintu** on lähinnä havumetsien laji, mutta pesii myös kaupunkiympäristössä. Koiraan värit ovat voimakkaat ja lintu näyttävä.

… kun **naarasleppälintu** on hyvin tasavärinen. Vain pyrstön ruosteenpunaisuus on samaa kuin koiraalla.

Maakotka on viimeisin ”uusi” laji Muhkurin havainnoissani, nuori lintu 6.11.2021. Tuolta päivältä on Tiira-lintutietosivuille ilmoitettu 12 havaintoa maakunnasta. Niistä 2-3 muuta koskenee samaa yksilöä. Kuvituskuvan siipisulkasatoinen lintu on Lapin matkalta pohjoisessa 26.6.2010.

**Merihanhia** näkee varsinkin syysmuutolla Muhkurissa aika usein. Ne lähtevät länsirannikon lahdilta jatkamaan matkaa metsästyskauden lähestyessä tai sen lähtölaukauksista.

Meriharakan voi nähdä lennossa yli alueen tai pellolla. Tämä pelto oli kuitenkin lähimmältä pesimäalueelta Ruissalosta. Kuvaan tallentunut tapahtuma ei ole tappelu.

**Merikotka** on alueellisen sukupuuton partaalta noussut yhdeksi useimmin nähtävistä petolinnuista Lounais-Suomessa. Vanhoja ja nuoria merikotkia näkee vuodessa muutaman Muhkurissakin.

**Merilokit** käyvät harmaalokkien tavoin Topinojalla ruokailemassa.

Airiston pohjoisosaan syntyneistä yhdyskunnista liikkuu silloin tällöin **merimetsoja** Muhkurin yli sisämaan järville.

**Metsähanhiparvia** näkee varsinkin syksyllä usein, sillä ne liikkuvat lahtien ja peltojen väliä aamuin illoin. ”Epäpuhtauksina” parvista löytyy usein tundra- ja lyhytnokkahanhia, joskus harvinaisempiakin. Vielä ei ole osunut sellainen tilanne Muhkurissa kohdalle. Tämä kuva on Mynälahdelta.

Kaikki kirviset ovat viiruisia ja muutontarkkailussa ne tunnistetaankin äänistä. Tämä lintu on kesän poikanen ja pää on vielä vähän sekavakuvioinen. Kuvattu 9.8.2012.

Metsäviklo osuu harvoin kohdalle Muhkurissa, mutta joskus kuitenkin. Tämä kuva on Paimion puhdistamolta.

**Mustapääkerttu** tekee puolisokandidaateilleen tarjolle pesän pohjia. Naaras sitten arvioi pesän perusteella koiraan laadun. Naaralla on punaruskea päälaki, mutta muuten ei väreissä ole eroa.

**Mustarastas** on lehto- ja sekametsien sekä puutarhojen lintu.

**Mustarastas** voi tehdä pesänsä omakotitalojen pihapiirissä mihin vain, mutta yleensä melko matalalle. Tämä avopönttö on talomme eteläseinällä.

**Muuttohaukkoja** vierailee lähes joka syksy Raisionlahdella. Kerran olen lajin nähnyt Muhkurissa.

Tuomiokirkko on **muuttohaukkojen** suosikkikirkko, ainakin Turussa. Pari kertaa olen nähnyt sen Muhkurissa.

Tämä **naakka** on kuvattu Kaakkois-Suomessa.

Muhkurissa **naakan** näkee lähinnä ylilentävänä. Aamuin ja illoin ne pendelöivät kesäkaudella ruokailumaiden ja kaupungissa sijaitsevien pesimis- ja yöpymispaikkojen väliä. Joskus aiemmin, 1960-70-luvuilla(?), varikset ja naakat yöpyivät perimätiedon mukaan Muhkurin lehdossa talvipuoliskolla vuotta.

**Naurulokkia** kiinnostaa kaikki mahdollisesti syötävä.

**Niittykirvinen** on rantaniittyjen ja avosoiden laji. Muhkuria lähinnä laji pesii Raisionlahdella, mutta muuttoaikana niitä voi nähdä myös Muhkurin pelloilla

**Nokkavarpunen**. Naaras on hillitymmän värinen kuin koiras.

**Nokkavarpuskoiras**. Laji on runsastunut huomattavasti sitten 1990-luvun. Muhkuri on yksi sen esiintymiskeskuksista Turussa.

**Nuolihaukka** on tyylikäs ja nopea. Muhkurissa vierailee joka kesä jossain lähiseudulla pesiviä yksilöitä. Tämä lintu on kuvattu Littoisten Järvelän kosteikolla 14.5.2012.

Korein varislintu on **närhi**. Närhiä pesii lähiseudulla jokunen pari, muutama närhi tulee Jyrkkälän ja Pahaniemen metsien suunnasta alueen ruokinnoille. Ne käyttävät myös hyväksi Muhkurin pähkinäpensaiden satoa.

**Pajulinnulla** on poikasille vietävänä iso annos ruokaa. Se on jokseenkin yhtä runsas kuin peippo, jos perusteena käytetään koko maan laskettuja kannan kokoja. Lounais-Suomessa pajulintu häviää peipolle.

Pajusirkku pesii kosteikkojen laitojen ruoikoissa ja pajukoissa. Muhkurissa sen voi nähdä radanvarren peltojen reunoissa muuttoaikoina. Tämä on kuvattu Salossa 1.6.2019.

**Palokärki** on jokseenkin variksen kokoisena suurin tikkamme. Tämä kuva on Ruissalosta.

Tällä lailla **palokärki** tulee Pahaniemestä Muhkuriin.

**Koiraspeippo** on värikäs lintu ja sen laulu tarmokas säe. Peippo on Lounais-Suomen runsaslukuisin lintulaji

**Naaraspeippo** on voittopuolisesti vihertävänharmaa, mutta peruskuviot ovat samat kuin koiraalla

Joskus **peiposta** tapaa väripoikkeamia, joista leukismi (”vähävärisyys” [oma ”käännös”] on yleisimpiä, mutta silti harvinaisia. Tämä lintu oli pihallamme 8.11.2021.

**Pensaskerttunaaras** menossa ruokkimaan poikasia. Siivenpäällyksen ruosteenruskea väri on lajiominainen tuntomerkki.

**Koiraspensaskertun** pää on pesimäaikana harmaa.

Pensastasku voi pesiä ratavarren ojanreunapensaikoissa tai levähtää siellä muuttoaikana. Tämä kuva on näpätty 30.8.2017

Peukaloisesta on vain muuttoaikaisia havaintoja Muhkurista. Se on yleistynyt Turun seudulla ja voi ilmestyä vähän ekologisemmin hoidetun pihan tuntumaan. Kuvan lintu oleili Lapissa erään koskipaikan tuntumassa 28.4.2015 lajin esiintymisen äärirajalla.

**Pikkulepinkäiskoiraalla** on harmaa pää, jota rajoittaa alapuolelta musta naamari.

Nuori **pikkulepinkäinen** on kuvattu Ruissalon puutarhalla. Sen profiilissa näkyy koukkukärkinen ylänokka, joka on tehokas isompien hyönteisten käsittelyn työkalu.

**Pikkusieppo** on harvinaisuus Muhkurissa. Olen havainnut sen kahdesti, 1996 ja 2006. Tämän yksilön kuvasin Ruissalossa 2.7.2019

**Pikkutikat** käyvät myös rasvaruokinnoilla.

Nuori **pikkutikka** Ruissalossa 6.7.2016. Muhkurin lehdossa on monena vuonna ollut yksi reviiri.

Pikkutylli on pesinyt radanvarren eteläpuolisilla hiekkakentillä ja kävi silloin usein myös jalkapallokentällä. Raisionlahti (kuva 21.5.2017) ja Ruissalon rantatie ovat lähimmät helpot paikat lajiin tutustumiseen.

Suomen varpuslajit yhtaikaa esittelyssä. Vasemmalla **pikkuvarpunen** ja oikealla **varpunen**.

**Pikkuvarpunen** on nimensä mukaisesti varpusta selvästi pienempi. Poskilaikku ja kokonaan suklaanruskea päälaki ovat hyvät tuntomerkit. Laji levisi Turun seudulle käytännössä vasta 1980-luvun lopulta alkaen.

**Pohjantikkakoiras** (keltainen otsa) vietti aikaansa 29.12.2008- 5.4.2009 rautatiealueen tukkivaunuilla ja tutki tukit yltympäriinsä. Muita havaintoja lajista ei Muhkurin suunnalta ole.

Pulmuset muuttavat varhain maalis-huhtikuussa. Myöhäisinä keväinä ne saattavat pysähtyä joksikin aikaa Turkuunkin. Tämä lintu on kuvattu Grönlannissa 14.6.2013.

**Punakylkirastaaalla** on nimen mukaisesti punainen kylki, joka voi näkyä huonosti. Muilta kotimaan rastailta puuttuva valkoinen silmäkulmanjuova on pettämätön tuntomerkki.

**Punarinnan** talvehtiminen Suomessa on lisääntynyt 2000-luvulla huomattavasti.

Huhtikuussa **punarinta** laulaa näkyvästi lähes lehdettömissä puissa ja usein läpi päivän. Toukokuun loppupuolella se on enemmän aamu- ja iltahämärän lintu. Kuvattu 14.4.2015.

Keski- ja Länsi-Euroopan tapaan **punarinnasta** on tullut myös puutarhalintu ja pesintöjä voi olla vaikka puutarhan pensaiden tyvellä. Tässä nuori lintu ottaa aurinkokylpyä pihalaatoillamme.

**Punatulkku** on havumetsien lintu pesintäaikana. Loka-huhtikuussa se kiertelee kaupnkeja myöten ja tulee ruokinnoille kun luonnonravinto on vähentynyt tai peittynyt lumeen. Yllä koiras, alla naaras.

**Punatulkkunaaraan** kuviointi on sama kuin koiraan, mutta vatsapuolen väri on ”hieman” himmeämpi.

Naaras- ja vuoden vanha **koiraspunavarpunen** eivät ulkoasultaan vastaa nimeään, vaan ovat kuin varpusia.

Vanhan koiraan mukaan linnut ovat saaneet usein lajinimensä. **Punavarpunen** muuttaa talveksi valopaikannintutkimusten mukaan itäkaakkoon Pakistanin – Luoteis-Intian seudulle. Syksyllä matka vie taukoineen eri yksilöiltä 19-70 päivää, keväällä 22-56 päivää.

**Puukiipijä** on rakenteellisesti erikoistunut puiden runkojen eläjäksi. Syysmuuton aikana lajia tapaa silloin tällöin Muhkurissa.

**Pyrstötiaiset** vaeltavat ajoittain runsainakin ja vaellusten jäljiltä lintuja saattaa jäädä talveksi kiertelemään Muhkurikin lähimetsiin. Ne ovat huomanneet viime vuosina myös ruokinnat.

**Pähkinähakki** on naakan-närhen kokoluokkaa oleva varislintu. Nimialalaji pesii tiheissä kuusikoissa Lounais-Suomessa. Toinen alalaji vaeltaa idästä Suomeen aika ajoin. Viimeksi iso vaellus oli syksyllä 1995, jolloin Muhkurissakin kövi lukuisia yksilöitä. Suuri keskittymä on vaellussyksyinä Tavara-aseman luona olevassa sembramännikössä. Kuva 6.10.2016.

**Pähkinänakkeli** on vielä puukiipijää pidemmälle sopeutunut runkoelämään, sillä se kulkee niillä miten päin vain. Väritys ei kuitenkaan ole naamioiva. Tämä lintu tuli pihallemme 14.8.2021 ja asustaa täällä edelleen (27.10.2022).

Automaatillakin se usein poimii siemenet matkaansa tässä asennossa.

**Räkättirastas** ja kastemato poikasille.

Syksyllä ja talvella **räkätit** jäävät suurina parvina syömään pihlajanmarjoja yhdessä tilhien ja monien muiden marjalinujen kanssa.

Saaristomeren **räyskät** ovat kulkeneet sisämaan vesistöillä kalassa myös Muhkurin yli, mutta havainnot ovat vime vuosina vähentyneet.

**Räystäspääskyjä** pesii Muhkurin tuntumassa tn. joissakin teollisuusrakennksissa, koska niitä näkyy läpi kesän. Tämä lintu on kuitenkin kuvattu merialueella Rauman edustalla.

**Sarvipöllöjä** oli Muhkurissa ja koko Lounais-Suomessa vuonna 1963 runsaasti. Todennäköinen selitys on varsin kylmä ja runsasluminen talvi, joka ajoi pöllöjä ruokapulan vuoksi Lounais-Suomeen muualta Suomesta ja idempääkin. Nykyisin sarvipöllön näkee vain harvoin. Tämä lintu on kuvattu Ruissalossa.

Satakielen selkein värituntomerkki on punaruskea pyrstö, joka laulutilanteessa ei useinkaan näy. Asento ja vaatimaton väritys ovat kuitenkin tyypillisiä. 14.5.2013.

Satakieli kuuluukin kuvata takapuolelta. 20.5.2008.

**Selkälokin** lähimmät yhdyskunnat ovat Puutarhakadun – Rauhankadun seudun kerrostalojen katoilla Puolalan puistosta länteen ja Airistolla. Selkälokit käyvät ruokailumatkoilla myös Muhkurin suunnalla ja varsinkin Manhattanin risteyksen tienoilla.

Pitkät siivet ohi pyrstönkärjen, musta selkä ja keltaiset jalat lajituntomerkkejä.

**Sepelkyyhky** on nykyisin runsas kaupunkipesijä sen aloitettua kaupunkien valloituksen 1980-luvun lopulla Suomessakin. Sepelkyyhkyn silmäterän epäsymmetrisyys askarruttaa, kun en ole sille selitystä löytänyt.

Nuorelta **sepelkyyhkyltä** puuttuu kaulansivun laikku, jonka se saa vielä syntymäkesän loppuun mennessä. Tämä nuori kuvattiin 13.7.20212 ja on 1.5-2 kuukauden ikäinen.

Lapin ja Norjan-Ruotsin tuntureille matkaava sepelrastas on jonkun kerran pysähtynyt Turkuun ja Muhkuriinkin. Tämä lintu oli Jurmossa 7.5.2019 kivitaskujen seurana.

Muhkurin pieni vesistö on myös **sinisorsien** suosiossa.

**Sinitiainen** on nuoruuspuvussa hillitymmän värinen kuin jo ensimmäisenä syksynä sulkasadon jälkeen.

**Sirittäjä** on lehtojen ja valoisien koivikkojen laji. Nimestään voi laulutyypin päätellä. Muhkurissa sirittäjiä on vain aika ajoin.

**Talitiaiskoiraan** vatsavyö on leveä koipien välissä.

**Talitiainen** selviää hyvin suomalaisessa talvimaisemassa. Kuvan lintu on vanha naaras.

Harvinaisempi **talitiaisen** pesäpaikka. Kolo on tärkeämpi kuin ”puulaji”.

Harvakseltaan Lapista ja itärajan takaa vaeltavat **taviokuurnat** tulevat Turun seudullekin asti aika ajoin. Tämä lintu on kuvattu takapihaltamme 6.2.2013.

**Tervapääskyjä** näkee touko-elokuussa Muhkurin taivaalla ainakin optiikkaa käyttäen Jyrkkälän suunnassa, peltojen yllä ja kaupungin päällä. Ainakin joitakin vuosia sitten tervapääskyjä pesi päätepysäkin lähellä olevan vanhemman liikerakennuksen katon alla.

**Tervapääskyille** tyypillisiä ovat parvien ”kisailulennot”. Tämä ryhmä oli Yliopistonmäen Vesilinnan ympärillä 28.7.2013.

**Tikli** on monivärinen lintu, jonka löytää helpoiten takiaiskasvustoista tai pujokentiltä. Se tulee myös ruokinnoille.

Heinä-elokuussa **tikliperhe** liikkuu vielä yhdessä. Silloin nuorella on vielä vähemmän huomiota herättävä höyhenpuku.

**Tilhet** ovat moniruokaisia marjojen ja hedelmien syöjiä. Ruuan perässä ne vaeltavat. Ennen kaikkea pihlajanmarjasato määrää kulkureitin ja -etenemisnopeuden. Pihlajien ehdyttyä kelpaavat jäännösomenat (18.12.2016).

Tässä tilhet tyypillisimmillään etelän syksyssä 24.10.2012.

**Tiltaltti** on pajulintua pienempi uunilintujen suvun laji, joka pesii Suomessa pääasiassa havu- ja sekametsissä. Etelään on alkanut levitä keski-eurooppalainen nimialalaji, joka esiintyy myös lehdoissa ja puistoissa. Mustat jalat ovat tiltaltin tuntomerkki alalajista riippumatta. Kuva 11.9.2021

Tämä **tiltaltti** on ehkä tyypillisempi Suomessa pääasiassa esiintyvän alalajin edustaja. Kuva 11.9.2019

**Turkinkyyhky** viihtyi elokuussa 2012 kymmenisen päivää sepelkyyhkyjen seurana.

Nyt jo poistettu valaisinpylväs oli **turkinkyyhkyn** suosikkipaikka.

Ja pylvään ansiosta sai myös tällaisen **turkinkyyhkykuvan**.

Yksittäisiä tuulihaukkoja näkee vuosittain Muhkurissa, mutta missään aivan lähllä niitä ei pesi.

Hiekkatörmissä pesivä törmäpääsky löytyy silloin tällöin muiden pääskyjen muuttovirrasta, useammin syysmuutolla.

**Töyhtöhyyppiä** pesii monilla pelloilla ja niityillä, mutta ei enää Muhkurissa. Muuttajia näkee säännöllisesti peltoalueella.

**Urpiaiset** ruokailevat talvella rikkaruohostoissa, mutta tulevat myös hanakasti ruokinnoille. Laji(ryhmä)n kaikilla tyypeillä on punainen otsalaikku. Lounais-Suomessa esiintyy nykyisin myös tummemman ruskea eteläinen *cabaret*-alalaji.

…, lepissä ja koivuissakin **urpiaiset** viihtyvät paremmin kuin hyvin..

On tapana erottaa kaksi lajia: **urpiainen** ja **tundraurpiainen**, joista ”tundra” on pohjoisempi ja ”pelkkä” esiintyy laajemmalla alueella. Geneettisiä perusteita lajin kahtiajaolle ei kuitenkaan ole löydetty. Tämä yksilö on noiden kahden tyypin välistä, mielestäni lähempänä nuorta tundraurpiaista.

**Uuttukyyhkyn** huhuilua kuulee suojellusta Muhkurin metsästä ja niitä näkee lentämässä metsän ja peltojen välimailla.

**Valkoposkihanhi** alkoi pesiä Suomessa vasta 1980-luvulla. Muhkurin länsipuolen pelto oli monia vuosia lähiseudulla kasvaneiden hanhien ruokailualuetta.

**Variksen** pojat harrastivat köydenvetoa tai parikeppijumppaa 2.7.2012 Saukonojantien pihoilla.

**Variksen** lentonäytös osui kameraan 22.6.2012

**Varpusnaaras** ja peipponaaras (oikealla) ovat vähän samaa näköä. Varpunen selvästi peippoa isompi.

**Varpuskoiras** on aika näyttävä lintu. Se on ollut vuoroin vihattu, vuoroin pidetty lintu.

**Varpuskoiras** orapihlaja-aidalla vielä yhtenä potrettina.

Metsäalueilla pikkujyrsijöiden ja -lintujen varassa asustava **varpuspöllö** tulee talvisin monesti taajamiin kun ravinto on omalla reviirillä tai syntymäpaikalla kortilla.

**Varpushaukka** on runsain pieni petolintu, joka alueella saalistaa muita lintuja aina rastaankokoisiin saakka.

**Varpushaukkanaaraskin** on varista pienempi, koiras vielä sitä pienempi.

Vanha **varpushaukkanaaras** turhautuneena saaliin menetyksen johdosta.

**Viherpeippo** esittele siipikuvioitaan

Vanha **viherpeippokoiras** ruokintapöntöllä

**Viherpeipponaaras** (oikealla) on kovin harmaa koiraan rinnalla. Molemmat rengastamiani kotipihan ”rengastusasemalla”

Toista elinvuottaan elävä **vihervarpuskoiras** 27.4.2019 valmistautuu ensimmäiseen lisääntymiskauteensa.

Ensimmäiset **västäräkit** tulevat jo lumi- ja jääaikaan, siihen liittyy lajille saaritossa annettu nimi ”kallonpotkuttaja”. Tässä koiras lunta sulattamassa 12.4.2022

Selkään ulottuva musta täplitys kertoo, että tämä yksilön perimässä on **englanninvästäräkin** geenejä. Sama lintu asusti Saukonjantie10-16 alueella vuodet 2014-2016.

**Västäräkkinaaras** toisena elinvuotenaan 14.4.2017. vanhemmalla naaraalla on päälaella mustaa.

**Västäräkkikoiras**, jolla pään mustan niskaraja on terävä.

Lintulajien yleisyys Muhkurin alueella

Lintulajien runsauden ja yleisyyden kuvaamiseen käytetään useita eri tapoja. Vakiolaskennat tunnetun kokoisilla tutkimusaloilla antavat tulokseksi tiheyksiä. Valtakunnallisissa seurantatutkimuksissa erityisesti pesimäaikaiset laskennat pyrkivät tähän. Näiden laskentojen tavoitteena on saada mahdollisimman hyvä ja totuudenmukainen kuva lintulajien koko Suomen kantojen koosta ja niiden muutoksista (viitelinkki). Pienemmässä mittakaavassa ilmaistaan lajien runsaus-/yleisyysjärjestys pääsääntöisesti tapaamisfrekvenssien avulla. Niihin jää lajienvälistä vertailua heikentävänä tekijänä lajienvälinen havaittavuuden vaihtelu. Nämä luvut vastaavat kuitenkin hyvin sitä miten toiset havainnoitsijat kokevat eri lajien esiintymisen – edellyttäen että eri henkilöiden kyvyt lintujen havaitsemisessa ja tuntemisessa ovat samaa luokkaa. Seuraavissa taulukoissa on esitetty Muhkurin alueella tavatut lintulajit ja niiden yleisyys Aamu- eli Koiravakiolla 9.9.1995-27.9.2008, jona aikana tein tunnin aamulenkin koiriemme Timin ja Aksun kanssa ja heidän kuoltuaan yksin yhteensä 2575 aamuna. Vuodesta 2000 alkaen viikonlopun ajankuluksi kehitetty Pihakisa jatkuu edelleen ja sen aineisto kattaa puolituntiset tarkkailut kotipihalla ja sen kohdalla Saukonojaan asti 1097 aamuna vuoden 2000 alusta. Molemmat aineistot kuvaavat suhteellista ja hetkellistä runsautta, eikä niitä voi muuntaa lintulajien tiheyksiksi. Kun toistovuosia on pitkä jono, runsauksien ja yleisyyden muutokset kuvautuvat näissäkin aikasarjoissa hyvin.

Muhkurin lintuja koskevat tietolähteet

Muhkurin lintuja koskevat tietolähteet

Lintulajien yleisyys Muhkurin alueella