Kirjosieppoemojen iänmääritys kevätmuuton ja pesinnän aikana

Pesineillä kirjosiepoilla on täydellinen sulkasato ennen muuttoa. Alettuaan keskimäärin 7.7. se kestää 48 vuorokautta. Varhaisin laskennallinen alku Suomessa on ollut 12.6. Nuorilla poikaspuku vaihtuu ennen muuttoa 1. talvipuvuksi. Siiven höyhenten osalta se koskee pieniä ja keskimmäisiä peitinhöyheniä ja sisimpiä isoja peitinhöyheniä ja joskus tertiaaleja (Demongin 2016, Jenni & Winkler 2020). Isoista peitinhöyhenistä nuoret vaihtavat loppukesällä yleensä vain sisimmät 2-4. Syksyinen sulkimisraja peittyy laajemman kevättalven sulkasadon alle. Talvella kasvaneet isot peitinhöyhenet eivät kuitenkaan peitä ulompia, joten ikämäärityksen voi perustaa uloimpiin isoihin peitinhöyheniin. 2kv linnuilla ne ovat poikaspuvusta , vanhemmilla syyssulkasadosta.

Kirjosiepon talvisulkasadon laajuus (Jenni & Winkler 2020).

Kirjosiepon nuoruussulkasadon ja talvisulkasadon laajuus yleistettynä (Demongin 2014).

Kevättalvella vaihtumatta jääneiden ulompien peitinhöyhenten, tertiaalien ja kyynärsulkien ikäero on noin 2 kk ja niiden kasvuhistoriat ja laatu voivat erota. Sen vuoksi höyhenten haalistumisen ja kulumisnopeuksien ero näkyy höyhenissä ikäluokkien välillä. Etsi siis sulkimisrajat eri höyhenaloilta ja arvioi ovatko kevättalvella Afrikassa vaihtumatta jääneet höyhenet poikaspuvusta vai edellisessä elokuussa kasvaneesta aikuispuvusta, jossa kasvaneet höyhenet ovat kestävämpiä. Höyhenissä voi kulumiserojen lisäksi nähdä myös muotoeroja, kuten tämän oppaan kuvat havainnollistavat.

Tärkeää on ymmärtää, miten sieppojen talvinen peitinhöyhenten sulkasato vaikuttaa syksyisten määritysavaimien näkymiseen.

Seuraava tiivistelmä Jennin ja Winklerin kirjasta antaa lisätaustaa keväisten lintujen ikämääritykselle.

Vaihtumattomien isojen peitinhöyhenten kontrasti on koirailla voimakkaampi ja niissä on tavallisesti suuremmat vaaleat täplät, kts. varsinkin 3. ja 4. vaihtumattoman iph:n täplät (numerointi ulkoa sisälle). Uloimmista höyhenistä täplätä voivat kulua pois, jolloin kärkeen muodostuu kolo ”notch”. Näin voi joskus käydä myös vanhan linnun reunukselle. Vanhan pyrstösulat pyöreäkärkiset ja tuskin kuluneet, nuoren kärjekkäämmät ja kuluneemmat. Myös 2kv käphit ovat usein terävämmät ja kuluneemmat. Joskus 2kv:lla käsisulat ovat vaaleammat ja kuluneemmat. Ikäluokkien ja sukupuolien välillä on vähän eroa siinä montako sisempää kyynärsulkaa vaihtuu talvisulkasadossa: p(vaihtuu vähintään 1) +2kv K 0.35, +2kv N 0.34, 2kv K 0.67, 2kv N 0.57. Nuorilla vaihtuu kyynärsulkia todennäköisemmin kuin vanhoilla. Sulkakohtaisesti todennäköisyydet ovat: 6. kys: 0.359, 5. kys.: 0.110 4. kys. 0.005 ja 3. kys: 0.003.

Seuraavassa kuvakavalkadissa ilmoitetut iät ovat rengastustietojen mukaisia. Ne eivät välttämättä ole kaikki oikein. Iät saa päätellä kuvien perusteella uudestaan, sillä rengastajilla ei ole ollut mahdollisuutta katsoa kuvia.